Toscanini ja Sibelius

IMG_7639[1]Työssäni mietin usein eri historian tapahtumien liittymistä toisiinsa. Kertomuksia menneisyyden maineikkaista hoveista, valtataisteluista ja tärkeiden sukujen välisistä naimakaupoista on kiva kertoa retkillä.

Eurooppaa vähänkin kiertäneet ovat matkoillaan varmasti saaneet kuulla Habsburgin suvun värikkäästä historiasta.

Olen erityisen kiinnostunut historian henkilöistä ihmisinä, heidän mahdollisista suhteistaan toisiin historian merkkihenkilöihin. Minua kiinnostaa tietää kuka eli samaan aikaan kenenkin kanssa ja tunsivatko he toisensa. Yksi hyvä esimerkki on Antonio Vivaldi (1678-1741) ja Tommaso Albinoni (1671-1751), he olivat aikalaisia. Molemmat olivat syntyjään venetsialaisia ja he oikeasti tunsivat toisensa. Toinen hyvä esimerkki on tv-sarjoistakin tutut renessanssin henkilöt kuten Leonardo da Vinci (1452-1519) ja Michelangelo (1475-1564). He tunsivat toisensa, mutta eivät olleet ystäviä.

Nykyisin olen kiertomatkoihin erikoistunut opas ja työkenttäni on Italia ja Suomi, joskus Norja ja Sveitsi (ehkä Itävaltakin ja kenties Tanska ja Ruotsi). Puhun matkoillani maahan liittyvistä aiheista laidasta laitaan. Italiassa kerron suomalaisille ryhmilleni muiden asioiden muassa Giuseppe Verdistä henkilönä ja säveltäjänä, mutta myös siitä ajasta jonka Verdi onnistuneesti kuvasi nuoteillaan. Italian yhdistymistaistelut, itävaltalaisten miehitys pohjoisessa sotamarsalkka Radetzkyn johdolla ja vihdoin uuden valtion syntyminen.

IMG_7640[1]Italialaiset saavat Suomen kiertomatkoilla kuulla Jean Sibeliuksen musiikin ohella hänen elämästään. Sibelius vei sävellyksillään maailmalle itsenäistyvän Suomen sisukkuutta ja herkkyyttä kuvaavaa musiikkia, jonka siivin maineikkaimmat kapellimestarit johtivat maailman suurimmissa teattereissa intohimoisesti orkesterejaan. Yksi ylitse muiden, Arturo Toscanini! 

Tässä linkki, jossa Toscaninin johtama orkesteri soittaa Sibeliuksen Finlandian. Lopputulos on FANTASTICO! Esityksestä kuulee kuinka Sibeliuksen nuottien viestimä paatos ja välimeren eloisa temperamentti yhtyvät toisiinsa loistavasti: https://www.youtube.com/watch?v=qGdcKiRLJcw

Sibelius (1865-1957) ja Toscanini (1867-1957) olivat aikalaisia. Herää kysymys, mahtoivatko nämä kaksi maailmankuulua maestroa tuntea toisensa myös henkilökohtaisesti?

Keväällä 2017 La Scala teatterissa Milanossa oli tunteisiin vetoava, suorastaan liikuttava näyttely Arturo Toscaninista. Hän on aina kiinnostanut ja kiehtonut minua henkilönä. Käyn usein Parmassa, hänen synnyinkaupungissaan suomalaisten ryhmien kanssa. Olen muutaman kerran päässyt käymään hänen kotimuseossaan http://www.museotoscanini.it. Parmassa on kertomista enemmänkin. Kaupunkiin liittyy useamman maailmankuulun henkilön mielenkiintoinen historia: Giuseppe Verdi (1813-1901), Arturo Toscanini ja Giovannino Guareschi (1908-1968).

Lisää Sibeliuksesta: https://helsinkiopas.wordpress.com/2015/01/08/sibelius-150-ateneumin-nayttely/ ja https://helsinkiopas.wordpress.com/2015/08/01/ainola/

Teksti ja kuvat: Maarit Kerojärvi

IMG_7639[1]IMG_7640[1]IMG_7642[1]IMG_7641[1]IMG_7632[1]IMG_7638[1]

 

Mainokset

Ruokaisia matkamuistoja Italiasta

toscana syksy 2013 063

Vastakohtien Eurooppa. Niin kuin tiedämme, Suomessa ei monessakaan kodissa kokoonnuta yhteiselle lounaalle. Jokainen syö yksin omalla ajallaan. Suomessa syödään eineksiä. Supermarketeissa hyllykaupalla valmiita ruokia, lihakin valmiissa marinadissa! Se on ihmetyksen aihe italialaisille turisteille.

Italialaisittain lihan maustaminen on jokaisen mestarikokin henkilökohtainen ylpeydenaihe. Se on maistuvan liharuuan salaisuus, josta puhutaan vielä seuraavanakin päivänä. 

Kun asetuin Italiaan 80-luvun alussa en osannut kokata. Suomessa on kouluruokakulttuuri ja kotona syödään silloin kun on nälkä. Italialaisittain ajateltuna suomalaisten koulujen lukujärjestys on utopiaa. Jokaisella luokalla omat aikataulunsa ja saman perheen lapset menevät samaan kouluun eri aikaan. Siinä on italialaisilla ihmettelemistä.

Italiassa koulut alkavat samaan aikaan ja päättyvät samaan aikaan. Tietenkin ala- ja yläasteiden aikatauluissa on pieni ero mutta samassa koulussa kaikki luokat noudattavat samaa aikataulua. Yksi ainut välitunti jonka aikana voi syödä pienen kotoa tuodun välipalan. Ala-asteilla on vain aamupäivisin koulua, mutta kaikilla on koulua myös lauantaisin.

Alkuaikoina oli iso homma oppia Italian elämäntapoihin ja aikataulutukseen. Pitkät lounastauot aiheuttavat minulle vieläkin päänvaivaa.

Kun minusta tuli äiti, tuntui minusta siltä, että kokkauksesta oli tullut tärkein harrastukseni. Kouluissa ei ole ruokailua! Koko Italia istuu ruokapöytään klo 13 eikä kaupoissa ollut 80-luvulla eineksiä.

Italiassa kokataan vieläkin aina tuoreista aineista ja vuodenajan mukaisesti, sitä mitä luontoäidillä on tarjolla.

Nykyisin olen ylpeä kokkaustaidoistani. Olen asunut pitempiä jaksoja eri puolella Italiaa ja nyt kun lapseni ovat aikuisia, olen työni kautta reissannut Italiaa ristiin rastiin miltei kaikkialla. Olen saanut maistaa jokaisen maakunnan erikoisherkkuja. Tunnistan eri ruokien synnyinseudut.

Milanossa opin risottojen valmistuksen. Alpeilla sain maistaa herkullista ”polenta concia” maissipuuroa, vaikka tavallinen polenta oli minulle tuttu jo ennestään niin näitä kahta ei voi verrata keskenään. Piemontessa opin oikean vitello tonnaton valmistuksen. Pugliassa ja Basilicatassa sain syödä keitetyllä sikurisalaatilla höystettyä härkäpapukeittoa.

IMG_7843[1]Jokaisella maakunnalla on omat makumieltymyksensä ja omat kulinaariset herkkunsa joista olla ylpeitä. Mikä sen ihanampaa kuin rikastuttaa matkakokemuksiaan nauttimalla paikallisia herkkuja viinejä unohtamatta.

Työni puolesta olen vieraillut Italian arvokkaimmilla viinialueilla ja niiden tyylikkäissä viinikanttiineissa, kuten Gattinara, Franciacorta, Chianti, Alba, Valpolicella, Valdobbiadene jne.  Italialaista huippuosaamista!

Olen pitkän linjan opas ja erikoisosaamiseni on Italia suomalaisille ja Suomi italialaisille. Olen valinnut ennen muuta räätälöidyt kiertomatkat, sillä niissä on mukana juuri se mistä Italia tai Suomi ovat kuuluisia.

Useimmat suomalaiset ryhmät jotka ovat valinneet Italian lomakohteekseen ja joita opastan, ovatkin halukkaita nauttimaan mm hyvästä ruuasta ja hyvistä viineistä kulttuuriohjelman ohella.

Kuinka itse kokkailen kotona? Silloin tällöin tulee kokattua jotain suomalaistakin, kuten lihakeitto tai perunasalaatti, muutamia mainitakseni.

Yleisesti ottaen, matkustan sitten Italiassa tai Suomessa niin tuon aina matkamuistona ja tuliaisina nyt jo aikuisille lapsilleni jotain ruokailuun liittyvää. Jos menen Modenaan, tuon ”balsamico tradizionalea”. Jos menen Liguriaan, tuon pestoa. Jos menen Toscanaan ja mahdollisesti Pienzaan niin sieltä tuon lampaanmaitojuustoa ”pecorinoa”. Kun palaan Suomesta Italiaan, tuon voita, sinappia, karjalanpiirakoita ja makkaraa.

Viime talvena piipahdin Materassa, tässä linkki blogiini: https://italianopas.wordpress.com/2016/11/22/matera-intohimona-italia/.

Söin Materassa tosi hyvää härkäpapukeittoa. Olin syönyt sitä jo kerran aikaisemminkin San Giovanni Rotondossa. Mieleni teki kokeilla kuinka onnistuisin tekemään itse tuon samaisen keiton. Ostin kuivia härkäpapuja. Laitoin ne likoamaan kahdeksitoista tunniksi, jonka jälkeen laitoin ne kattilaan kiehumaan moneksi tunniksi. Ehdin jo ajatella, että ei tästä mitään tule, mutta sinnittelin ja lopulta keitto oli suorastaan herkullista.

Arjen pieniä onnen hetkiä. Oli ihana nauttia keitosta ja muistella matkaa. Näillä keitoksilla ja kokkailuillani saan tuoda matkakokemukseni konkreettisesti kotiin saakka ja jakaa ne lasteni kanssa.

Matkustaminen on ihanaa ja nautin kun saan tuoda kotiin makuja matkamuistoina!

Teksti ja kuvat: Maarit Kerojarvi

IMG_7760[1]IMG_7061[1]IMG_5149[1]IMG_7063[1]Bike + Padre Pio 101IMG_3534[1]IMG_3531[1]

Paavi Francesco 80v

img_41421Paavi Franciscus jaksaa yllättää. Hän täyttää tänään (17.12.2016) 80 vuotta. Paavi aloitti päivänsä nauttimalla aamiaisen Santa Martan asuntolassa kahdeksan kodittoman kanssa. Tarjolla oli mm kermaista täytekakkua. Paavin toimesta Rooman kodittomien yösuojiin lähetettiin myös lahjoja ja leivonnaisia.

Paavi on ollut edistyksellinen ehdotuksissaan. Nykyisin useat luostarit ovat muuttaneet osittain toimintaansa, koska munkkien ja nunnien määrä on viimeisten vuosikymmenien aikana laskenut huomattavasti. Tiloja ei enää tarvita luostarin käyttöön, joten niistä on tehty uskonnollisia koteja pyhiinvaeltajille.  Paavi sanoi kautensa alussa, että puoliksi tyhjillään olevista luostareista voisi saada hyvän kodin asunnottomille. Se oli rohkeasti sanottu!

Julkista ihmetystä aiheuttaa hänen energisyytensä. Paavin itsensä mielestä elämässä tarvitaan myös huumoria.

Paavi Franciscus on aktiivisesti mukana somessa. Jos haluatte viestittää hänen kanssaan, tässä yhteystietoja:  Twitter (@pontifex) – Instagram (@franciscus) l’hashtag #Pontifex80, tai s-postilla. Käytössä on 7 eri osoitetta, koska  kirjeenvaihtoa on 7 eri kielellä. Papafranciscus80@vatican.va (latina), PapaFrancesco80@vatican.va (italia), PapaFrancisco80@vatican.va (espanja ja portugal), PopeFrancis80@vatican.va (englanti), PapeFrancois80@vatican.va (ranska), PapstFranziskus80@vatican.va (saksa), PapiezFranciszek80@vatican.va (puola).

Onnea paavi Franciscukselle!

Kuvat ja teksti: Maarit Kerojärvi

Matera – intohimona Italia

img_51871Terveisiä Etelä-Italiasta, Basilican maakunnasta. Vietin muutamia päiviä Materassa. Intohimoni on Italia. Halusin tutustua työni puolesta Sassi di Materaan, ikivanhaan asuinalueeseen, joka liitettiin vuonna 1993 Unescon maailmanperintölistaan ensimmäisenä Etelä-Italian kohteena. Kerrotaan, että Matera olisi maailman kolmanneksi vanhin kaupunki: Aleppo-Syyria 13.000 vuotta, Jeriko-Palestiina 12.000 vuotta, Matera-Italia 10.000 vuotta. Tosin listauksia on useita, onko tämäkään tieto oikea, sitä on vaikea sanoa, joka tapauksessa Sassi di Materassa historia on läsnä.

Saavuin Materaan Barin kautta paikallisjunalla. 65 km:n matka kesti lähes kaksi tuntia ja eteneminen oli hidasta. Matkan aikana maisemat olivat harmoonisen neutraaleja. Oliivipuulehtoja, papuviljelmiä, laajoja vasta kynnettyjä peltoja ja kumpuilevia nummia. Junamatka oli kuin aikamatka, juna liukui hiljalleen menneisyyteen. Se poisti paineet ja rauhoitti mielen. Nyt ei saa olla kiire. Junamatkan hitaus auttoi unohtamaan suurkaupungin hektisyyden  ja valmisti minut vastaanottamaan kaiken tulevan.  Materassa aika on pysähtynyt ja kaikki on kävelymatkan päässä.

img_49431

Materan vanha kaupunki jakautuu kolmeen osaan. Keskellä  kaupunkia sijaitsee toimiva kaupallinen alue, joka on osittain suljettu liikenteeltä. 1200-luvulla rakennetun tuomiokirkon paikka on  vanhan kaupungin korkeimmalla kohdalla ja sen molemmin puolin laskeutuu vuoren seinämää alas Sassi di Matera. Vaatimattomien majapaikkojen kortteli, jossa osittain tai kokonaan kallioon kaivetut suurperheiden asuinsijat ovat seisseet vieri vieressä satoja, ehkä tuhansia vuosia. Pohjoisen puolen seinämä on Sasso Barisano, tramontana tuulen suuntaan ja etelän puolen seinämä on Sasso Caveoso scirocco tuulen suuntaan.

img_49221 img_49131

Civita – Kaupungin kaupallista keskustaa kutsutaan nimellä Civita. Suuremmat hotellit, tärkeimmät piazzat ja museot sijaitsevat siellä. Civitassa on muutama elegantti ostoskatu, joiden varsilla arvokkaita barokkipalatseja ja useita kahviloita, monia ravintolavaihtoehtoja: osterioita, trattorioita, pizzeroita, ristoranteja.

img_49891  img_50351

Sassi di Matera – Sassi di Materan historia on yllättävän julma. Sassi di Matera, on kallioon muurattujen ja louhittujen luola-asuntojen nimi eikä sitä käännetä eri kielille vaikka sassi tarkoittaakin kiviä. 1700-luvulle saakka alueella oli asukkaita sen verran vähemmän, että se antoi mahdollisuuden jopa pienimuotoiseen palstaviljelyyn. Viimeisten vuosisatojen aikana tilanne oli karannut käsistä. 1950 väkiluku oli kasvanut huimasti. Asukkaita oli noin 20.000, luola-asuntoja oli satoja, asunnoiksi kelpasivat jopa vanhat historialliset, maan alle rakennetut vesisäiliöt.

img_50321

Luolan yhtenäisessä avoimessa tilassa saattoi elää monilapsinen perhe hyötyeläimineen, kuten vuohi, lammas tai jopa sika. Ongelmina oli viemäristön ja veden puuttuminen, kosteus, home, tarttuvat taudit, myös lapsikuolleisuus oli korkea, miltei 50%. Luolan lämpötila oli ulkolämpötilasta riippumatta noin 15°C. Väkiluvun kasvaessa ja tilanpuutteesta johtuen, asunnoiksi otettiin myös kallion sisää rakennettuja kirkkoja, joissa saattoi olla sisällä hautoja ja seinillä frescomaalauksia. lattiana oli calcarena kallio, monissa yhteyksissä kivilajista käytetään sanaa tufo, tuhkakivi, paikallisopas käytti mielummin sanaa calcarena. Tästä linkistä lisätietoa luola-asunnoista:  www.casagrotta.it

Carlo Levi, kirjailija, politiikko, lääkäri ja kuvataiteilija kirjoitti vuonna 1945 teoksen Kristus pysähtyi Eboliin. Carlo Levi kuvasi kirjassaan Basilicatan maakunnan köyhyyttä ja sai siinä yhteydessä nostettua Sassi di Materan tilanteen päivänpolttavaksi asiaksi vasta tasavallaksi tulleen Italian poliittisten voimien silmissä.

Sassi di Materan nähtyään Carlo Levi totesi, että koulussa opittiin kuvittelemaan Danten helvetti tämänlaisena. Elokuvaohjaaja Francesco Rosi teki kirjasta elokuvan vuonna 1979. Suuri osa kuvauksista tehtiin Sassi di Materassa.

img_50541Kommunistisen puolueen puheenjohtaja Palmiro Togliatti oli ensimmäinen politiikko, joka halusi tutustua tilanteeseen käymällä itse paikan päällä vuonna 1948. Togliatti järkyttyi näkemästään ja sanoi että Sassi di Matera on Italian häpeänpilkku. Hän ymmärsi, että vain rajuilla toimenpiteillä olisi mahdollista antaa takaisin ihmisarvo tälle luolissa asuvalle, täydellisessä köyhyydessä elävälle väestölle, joka ei tiedä ympäröivän maailman menosta mitään.

Vuonna 1950 Italian tasavallan ensimmäinen pääministeri Alcide de Gasperi (pääministerinä vuosina 1946-1953) kävi Materassa tarkistamassa tilanteen ja antoi heti tehtävän ministeri Colombolle löytää ratkaisu Sassi di Materan asukkaille, oli kyse pahasta slummista.

Toukokuussa 1952 asetetun lain seurauksena (Risanamento dei Sassi di Matera 2141 nr 619) Sassi di Matera koki mullistavan käänteen.  Reilut 2/3 osaa luola-alueen asukkaista, noin 17.000 henkilöä joutui terveydellisistä syistä luopumaan asumuksestaan ja muuttamaan valtion toimesta rakentamiin vuokra-asuntoihin sitä mukaan kun ne valmistuivat.

Vuokra-asuntojen rakentamiseen käytettiin Marshall-avun rahoja. Luola-asunnoista muuttaneet perheet joutuivat luovuttamaan Sassi di Materassa sijainneen majapaikkansa kaupungille. Kaupunkiin luotiin uusia kortteleita. Uusien asuntojen  vuokrat olivat erityisen alhaiset. Projektiin osallistui aktiivisesti myös konttorikoneita valmistavan Olivetti-tehtaan perustajan poika Adriano Olivetti. Luolista pois muuttaneille luvattiin pieni maatilkku viljeltäväksi, tosin tämä lupaus on osittain jäänyt toteuttamatta.

Sassi di Matera tyhjeni ja autioitui, siitä tuli houkutteleva kohde ja täydelliset raamit historiallisten elokuvien kuvaamiseen. Matera on museo taivasalla. Tarjolla oli mystiikkaa, valmiit lavasteet ja oikea tunnelma. Pier Paolo Pasolini kuvasi vuonna 1964 Matteuksen evenkeliumin osittain Materassa. Sassi di Materasta tuli kolmen elokuvan Jerusalem. Vuonna 1985 elokuva King David, pääosassa oli Richard Gere. Vuonna 2002 Mel Gibson ohjasi  Kristuksen kärsimyskertomuksen. Kymmeniä elokuvia on tehty siellä mm Timur Bekmambettovin Ben-Hur 2016.  Trattoria Lucana on Mel Gibsonin kantapaikka. Trattorian ruokalistalla on ”Fettuccine alla Mel Gibson”.

Vuonna 1986, noin 30 vuotta Sassi di Materan autioitumisen jälkeen astui voimaan uusi laki (nr 771). Paikallisoppaan mukaan kaupunki antoi kenelle hyvänsä mahdollisuuden lunastaa yhden luola-asunnon maksutta, kunhan  oli valmis sijoittamaan rahojaan viemäröintiin, vesijohtoihin, sähköasennuksiin ja saattamaan tilan asuinkelpoiseksi tietyin edellytyksin ja ajanmukaisin vaatimuksin. Rakennusten tyylin on jäätävä alkuperäiseksi. Kattojen muotoa ei saa muokata ja mm sadevesikourut on tehtävä terrakotasta (poltettu savi). Luola-asuntoja oli yhteensä 130. Ainoastaan 30 onnistuttiin luovuttamaan uusille isännille/emännille. Tämän operaation myötä on Sassi di Materaan syntynyt ravintoloita, Bed&Breakfast- majapaikkoja, eksoottisia ja kalliita hotelleja (kuva alla), pubeja ja pizzerioita.

Mutkittelevien kujien varsilla on myös muutamia pieniä puoteja joissa kaupataan perinteisiä käsitöitä, kuten savesta valmistettuja kukkopillejä tai calcarena-kivestä tehtyjä pieniä matkamuistoja.  Sassi di Materassa on useita kallioon louhittuja kirkkoja joihin on nykyisin mahdollista mennä tutustumaan maksamalla muutaman euron sisäänpääsymaksu, mm Madonna delle Virtù 1000-luvulta.

Sassi di Materan kujilla kulkiessani koin erikoisen tunnetilan. Tilanne oli vahvasti hengellinen ja totaalisesti vailla ulkoisia ärsykkeitä, maisemaa hallitsi hiljaisuus ja mieltäni nöyryys. 

img_50571

Kivetyt ja kapeat kadut pujottelevat luola-asuntojen välissä ylös ja alas. Välillä huomaa seisovansa luola-asunnon katolla. On portaita, terasseja, aukioita ja silloin tällöin maisema avautuu ja alhaalla näkyy laakson pohjalla mutkitteleva Gravina-joki. Joen toisella puolella nousevan Parco della Murgian kallioihin on louhittu useita luolia joista moni on 600 jKr. Luolat ovat toimineet munkkien asuntoina ja tästä syystä luolien seinillä on runsain määrin uskonnollisia frescoja. Parco della Murgian alueella on yhteensä 150 kallioon louhittua kirkkoa.img_48921

Parco della Murgia antaa loistavat puitteet patikointiin. Materan kaupallisen keskuksen kaduilla on monia matkatoimistoja jotka kauppaavat opastettuja kävelykierroksia eri kielillä. Matkatoimistojen palvelutarjontaan kuuluu myös patikointi-retkiä. Reititykset kulkevat meditointiin inspiroivien maisemien halki.

Matera ja jokapäiväinen leipä… makumuistona mieleeni tästä matkasta jäi leipä ja oliiviöljy, sekä sipulin kera öljyssä pannulla paahdettujen korppujauhojen aromit, härkäpapusose ja lisukkeena villinä ja vapaana niityllä kasvavia keitettyjä viherkasveja ja materalainen IGP-laatutakuumerkein varustettu mannaryynileipä, jonka muoto on kuin Murge-puiston kukkulat. Leivän säilyvyys on jopa 15 päivää. Cardoncelli-sienet kuuluvat myös Materan herkkuihin. Tunnemuistona matkasta jäi hiljaisuus ja hyvä olo. Kokonaisuudessaan Matera on todella rauhaisa kaupunki.

img_49061 img_49121

Matera on vuoden 2019 Euroopan Kulttuuripääkaupunki.

Materan väkiluku on vuonna 2016 noin 60.380 asukasta.

Tästä linkistä avautuu mielenkiintoinen ja lyhyt esittelyvideo Materasta: https://www.youtube.com/watch?v=epKQ9sgxct4&feature=player_embedded

Alla koko joukko valokuvia, ne kertovat enemmän kuin sanat.

Kuvat ja teksti: Maarit Kerojärviimg_51871img_50331img_49932img_50501img_50541img_50571img_50631img_50621img_50981img_50661img_51021img_51031img_51151img_51191img_51251img_51291img_51311img_51381img_52011img_52111img_52121img_49961img_50361

Italian etelässä -Bari

img_48881Nousin junaan Riccionessa suuntana Etelä-Italia, tarkemmin Bari Puglian maakunnassa. Matkan pituus kilometreissä 550. Jos olisin lähtenyt pohjoiseen, niin esimerkiksi Riccione- Innsbruck (Itävalta) välimatka on 520km.

Matkustin Riccionesta paikallisjunalla Anconaan ja sieltä minun oli tarkoitus jatkaa luotijunalla Bariin. Luotijuna saapui Anconan asemalle 20 minuuttia myöhässä ja kun nousin kyytiin, varaamani istumapaikka oli jo miehitetty. Neuvottelun tuloksena sain paikkani ja itse matka sujui mukavasti.

Italian rautateiden Pesaro-Lecce radan raiteet kulkevat  suurelta osalta Adrianmeren rannikkoa myötäillen. Maisemat ovat minulle ennestään tutut aina Termoliin saakka ja siitä eteenpäin oli kaikki minulle uutta. Foggia oli viimeinen asema jolla juna pysähtyi ennen Baria. Foggia-Bari rataosuuden varrella oli surullista nähdä useita suuria autioituneita teollisuushalleja. Italiassa on ollut pitkään talouskriisi ja se mitä näin oli selvästi laman seurausta. Muuttoliike kohti pohjoista on ollut Italiassa voimakasta aina 50-luvulta alkaen. Mieleni valtasi haikeus. Etelä-Italiassa on niin paljon tilaa ja niin paljon työttömyyttä, eikä mitään näytä olevan tehtävissä. Järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa osaltaan rahamiesten ja yrittäjien investointipäätöksiin. Surullista. Saavuin Bariin klo 14.45.

bari-mappa

Tämä on minulle ensimmäinen kerta Barissa, joten suuntasin aseman edessä sijaitsevaan turistitoimistoon se oli vielä siestan vuoksi kiinni. Aukioloajat 10-13 ja 15-17. Kello oli melkein 15, päätin odottaa. Siinä odotellessa huomioin aseman puiston hampparit ja humalaiset. Sain muutenkin heti näytön etelän rennosta tyylistä ja aikataulujen suhteellisuudesta, sillä klo 15.15 ei kukaan ollut vielä tullut avaamaan turistitoimistoa. Lähdin hotellille, majoituin, vaihdoin kengät ja lähdin kaupungille. Palasin turistitoimistolle klo 15.45, se oli auki! Sain kartan, pari esitettä ja muutamia käytännön vinkkejä, joista ei kuitenkaan ollut hyötyä.

Lähdin tutustumaan kaupunkiin. Vaikka itse Bari vaikutti heti suurelta ja turvattomalta paikalta yksin matkustavalle naiselle, meren läsnäolo rauhoitti mieleni. Pysyttelin aluksi vain pääväylillä. Vuonna 1903 avattu Teatro Petruzzelli on Euroopan suurin yksityinen teatteri. Siellä ovat esiintyneet mm Rudolf Nurejev, Frank Sinatra ja Luciano Pavarotti. Barissa on useita teattereita.

bari-teatro-petruzzelli

Kauppojen aukioloajat ovat Pohjois-Italian ajoista poikkeavat. Lähinnä siestan pituus ihmetytti. Kaupat ovat aamupäivisin auki klo 9-13 ja ne avataan siestan jälkeen iltapäivällä vasta klo 16.30 ja ovat auki klo 20.30 saakka. Huomioni kiinnittyi kaduilla kokoontuneisiin joutilaisiin miesryhmiin. Yleisesti ottaen havaitsin kurittomuutta parkkeerauksissa ja suojatien ylityksessä. Paria kävelykatua lukuunottamatta liikenteen saaste sai minut voimaan pahoin.

img_48691Elegantti pääkatu Via Sparano alkaa rautatieasemalta ja päättyy Corso Vittorio Emmanuele II:lle, jonka ylittämällä onkin jo vanhassa kaupungissa. En malttanut olla menemättä sinne, vaikka ilta alkoikin hämärtyä. Vanhan kaupungin sokkeloisilla kujilla on muutamia vanhanaikaisia pikkukauppoja lähinnä paikallisille asukkaille. Liikkeellä oli vain muutamia ihmisiä, se epäilytti. Jatkoin kierrostani ja näin useita eri kokoisia piazzoja ja monta kirkkoa.

Vuodesta 2000 on vanhan kaupungin yleiskuvaa parannettu ja se on pikkuhiljaa päässyt pahasta maineestaan. Piazza del Ferraresen reunalla on useita mielenkiintoisen näköisiä ruokapaikkoja. Kävin kahdesti vanhassa kaupungissa. Molemmilla kerroilla “karkasin” sieltä. Kaduilla oli liian vähän ihmisiä, jotta olisin tuntenut oloni turvalliseksi. Heti aamusta vanhan kaupungin ilmassa tuoksui vastapesty pyykki.

1800-luvun alussa Barissa oli noin 19.000 asukasta. Kaupunkiin luotiin uusi ruutuasemakaava vanhan kaupungin kylkeen ja kaupungin väkiluku kasvoi hurjaa vauhtia. Tänä päivänä asukkaita on yli 325.000.  Bari on tärkeä Välimeren satama. Barin lentokenttä sijaitsee 20 min bussimatkan päässä kaupungin keskustasta.

Soveltuuko Bari turistikohteeksi suomalaisille? En ihan heti menisi Bariin ryhmän kanssa ainakaan yöksi, mutta ohikulkupaikkana se voisi toimia. Parin tunnin tauko vanhassa kaupungissa siesta-ajan ulkopuolella saattaisi toimia.

Kuvat ja teksti: Maarit Kerojärvi

img_48841img_48651img_48791img_48831img_48781img_48661img_48621img_48571img_48461img_48531img_48431

Firenzen tulva

eka-lataus-uudesta-kamerasta-046Italiassa eletään voimakkaita tunteita. Maaperä on arvaamaton, on maanjäristyksiä, tulvia, kaatosateita, maanvyörymiä, jatkuvaa epävarmuutta. Elokuun 24. päivänä alkanut maanjäristysten sarja ei tunnu päättyvän. Tänäkin yönä yli sata järistystä.

Tänään, 4.marraskuuta Italian televisiokanavat ja sanomalehdet käsittelevät aihetta ”Firenzen tulva 04.11.1966”. Tapahtumasta on kulunut 50 vuotta. Arno-joen pinta kohosi silloin useita metrejä. Tulvasta muistuttavia marmorilaattoja on kaupungin kaduilla ja piazzoilla kaikkien nähtävillä.

Sadetta oli jatkunut useita viikkoja. Arno-joki velloi uhkaavana ja mutaisena kunnes se ei enää pysynyt uomissaan vaan eteni rakennusten kellareihin ja alimpiin kerroksiin. Kansalliskirjasto, Santa Crocen kirkko, Uffizin taidegalleria, kaikkien rakennusten alimmat kerrokset peittyivät vedestä ja mudasta. Arvokkaat käsikirjoitukset, museoiden restaurointihuoneissa olleet maalaukset, kirkkojen kryptat, vankila, hevostalli ja monet asunnot niin ikään joutuivat veden valtaan. Ihmisistä osa karkasi katoille.

Viimein tulva alkoi laantua. 06.11.1966 alkaen koko maailma osallistui tavalla tai toisella raivaustöihin, myös Suomi. Suomalaiset taiteilijat järjestivät hyväntekeväisyysnäyttelyn Ateneumissa, Pro Firenze 9. – 18.12.1966.

firenze-2016-syksy

Joka puolelta Italiaa ja muualtakin maailmasta apuun tulleita nuoria kutsuttiin ”Angeli del fango” eli muta-enkeleiksi. Kaupunki saatiin talkoovoimin kuntoon vajaassa kahdessa kuukaudessa. Nyt, 50 vuotta myöhemmin nämä muta-enkelit ovat tulleet Firenzeen tapaamaan kumppaneitaan. Tulvan jälkimaininkien muistoksi on järjestetty virallinen tilaisuus.

Tapahtumalla halutaan luoda uskoa huomiseen ennen muuta maanjäristyksessä kotinsa menettäneille italialaisille ja muistuttaa heitä tästä 35 ihmisuhria vaatineesta luonnonmullistuksesta.

On sydäntä raastavaa seurata Italian television maanjäristysalueen asukkaille tekemiä haastatteluja. Heille ei varmasti ole helppoa uskotella, että elämä jatkuu.

Tästä linkistä  uutiskuvia:     http://www.lanazione.it/speciali/alluvione-firenze

Teksti ja kuvat: Maarit Kerojärvi
img_35511
am-toscana-ja-paluu-san-clementeen-ja-malpensa-131am-toscana-ja-paluu-san-clementeen-ja-malpensa-066am-toscana-ja-paluu-san-clementeen-ja-malpensa-127toscana-pisa-firenze-maggio-2014-011

Minä ja Francesco

san_francesco-cimabueSan Francesco d’Assisi, oikealta nimeltään Giovanni di Pietro Bernardone, on ollut minulle tuttu persoona ammattini puolesta jo ennen kuin nykyinen paavi valittiin.

Assisi on niinikään tuttu paikka minulle. Olen yli 30-vuotisen opasurani aikana yöpynyt siellä usein ja olen samalla saanut kuulla Assisin italialaisten kolleegojen tarinointia, kommentteja ja mielipiteitä aiheesta.

Luostarimatkoilla olen myös kertonut Assisin inhimillisestä ja monien ihannoimasta lempeyden perikuvasta Fransiskus assisilaisesta joka on varmasti yksi tunnetuimmista pyhimyksistä maailmassa. Mies joka rakasti kaikkea luojan luomaa, fransiskaanimunkkien veljeskunnan perustaja ja Italian taivaallinen suojelija.

Hän oli maailman ensimmäinen Francesco. Fransiskus assisilainen syntyi vuonna 1182 (ehkä 1181) varakkaaseen perheeseen. Isä oli maineikas kangaskauppias jolla oli arvovaltaisia asiakkaita. Francescon äiti oli ranskalainen. Tarina kertoo, että jo pojan isä olisi kutsunut poikaansa Francescoksi koska hän oli kiitollinen Ranskalle ei vain vaimonsa vuoksi, vaan myös hyvien kauppasuhteiden vuoksi. Paikalliset kolleegat kertovat että Giovanni sai kavereiltaan lempinimen Francesco, koska hänen äitinsä oli ranskalainen. Tänä päivänä Francesco on Italian suosituin pojan nimi.

Assisi e Pienza maggio 2014 038Fransiskus oli harras kristitty. Hän kävi joka päivä rukoilemassa San Damianon ristiinnaulitun maalauksen edessä. Eräänä päivänä rukoillessaan kirkossa hän kuuli äänen “Francesco, Francesco, etkö näe että taloni on hajoamassa?”.  Fransiskus meni isänsä kangasvarastoon ja otti arvokkaita kangaspakkoja jotka hän myi saadakseen varoja kirkon korjaamiseen. Isä suuttui ja pisti pojan arestiin. Muutaman päivän päästä äiti vapautti pojan ja siinä yhteydessä tapahtui Francescon lopullinen maallisesta mammonasta luopuminen.

Vuonna 2013 oli katolista kirkkoa jo pitkään syytetty mm rahanpesusta ja pedofiliasta. Paavi Ratzinger (Benedetto XVI) päätti yllättäen luopua tehtävästään. On ymmärrettävää, että jämptillä saksalaisluonteella varustettu paavi ja huippuluokan teologi koki olevansa kykenemätön puhdistamaan kirkon maineen. Hänellä ei ollut keinoja etenemiseen. Hän luovutti ja siirtyi emeriitti-paaviksi. Harvinainen tilanne katolisen kirkon historiassa, perinteisesti paavin erottaa virasta vain kuolema.

img_41441Paavin vaalit järjestettiin ja heti ensimmäisellä äänestyskierroksella tulos oli selvä. 13.03.2013 paavin virka siirtyi argentinalaiselle, italialaista syntyperää olevalle Jorge Mario Bergoglio. Heti ensimmäisestä kansan eteen ilmestymisestä lähtien hän on ollut vakuuttava, niin tavallinen, yksi meistä. Ensimmäinen tervehdys ei pitänyt sisällään uskonnollista viestiä, hän sanoi yksinkertaisesti “buona sera”.

Paavi valitsee itselleen työnimen joka antaa suunnan siitä, millä linjalla hän aikoo tehtäväänsä toteuttaa. Woytilan nimi oli Johannes Paavali II, Ratzinger oli Benedetto XVI. Se tarkoittaa sitä, että kyseiset paavit seurasivat toiminnallaan edeltäjiensä, samaa nimeä kantavien paavien jalanjälkiä.

Kansa odotti jännityksellä uuden paavin nimivalintaa. Kun järjestyksessä 266. paavi Bergoglio ilmoitti ottavansa työnimekseen Francesco. Moni kuulija liikuttui. Fransiskus assisilainen on niin tuttu ja rakastettu hahmo suurille ihmisjoukoille. Fransiskus assisilainen oli yksi meistä. Katolisen kirkon perinteisiin kuuluu, että jokaisella paikkakunnalla, ammatinharjoittajalla, harrastuksella, teolla ja toiminnalla on oma suojeluspyhimys. Fransiskus assisilainen suojelee Italiaa, Umbrian maakuntaa, eläimiä, runoilijoita, kauppiaita ja ekologeja.

Mielestäni nykyinen paavi on huippu. Hän on toiminnallaan osoittanut lyhyen ajan sisällä isoja asioita. Hän on todistanut maailmalle omien tekojensa kautta, että olemme samanarvoisia. Hän on palauttanut uskoa katoliseen kirkkoon mm erottamalla pedofiliasta epäiltyjä pappeja. Hän viipyy ja viihtyy kansan parissa, hän puhuu naisten puolesta, enkä ihmettele jos hänen aikana tulemme näkemään naisia kirkollisissa tehtävissä. Paavi Francesco on minulle ensimmäinen paavi, joka on saanut minut aidosti kiinnostumaan paaviudesta. Paavi Francescoa on mielenkiintoista seurata. Minä ja paavi Francesco olemme Facebook-kavereita!

Tammikuussa 2016 syntyi Italian sukuuni hyväntuulinen aurinkopoika, hän sai nimekseen Francesco ja vietti jo ensimmäisen nimipäivänsä 4.lokakuuta. ❤

Paljon on puhuttu paavi Francescon rennosta olemuksesta ja hänen mullistavasta tyylistään johtaa katolista kirkkoa. Nostradamus puhuu mustasta paavista. Paavi Francesco on jesuiitta ja heillä on aina ollut oma “musta paavi” virallisen paavin rinnalla. Onko paavi Francesco SE musta paavi? Sitä voi vapaasti pohtia. Totuus on että paavi Francescon teot ovat olleet täysin omaa luokkaansa.

Teksti ja kuvat (paitsi Fransiskuksen Cimabuen maalaama muotokuva): Maarit Kerojärvi

img_41421IMG_3514[1].JPGimg_13571img_13731img_13621img_13541img_13691img_13761IMG_4147[1].JPGimg_41491